SANTANA

SANTANA, 1969

Carlos Santana: guitar and vocals. Mike Carabello: conga and percussion. Dave Brown: bass. Jose Chepito Areas: timbales, conga and percussion. Mike Shrieve: drums. Gregg Rolie: piano, organ and vocals

1.WAITING (4:03, Santana) 2.EVIL WAYS (3:57, S.Henry) 3.SHADES OF TIME (3:14, G.Rolie/C.Santana) 4.SAVOR (2:47, Santana) 5.JINGO (4:21, M.Olatunji) 6.PERSUASION (2:33, Santana) 7.TREAT (4:43, Santana) 8.YOU JUST DON'T CARE (4:34, Santana) 9.SOUL SACRIFICE (6:37 C.Santana/G.Rolie/M.Malone/M.Shrieve)

Carlos Santanan ja Gregg Rolien San Fransiscossa perustaman Santanan ensimmäinen levy on merkittävä varsinkin latinomusiikin kannalta. Santana sekoitti latino- ja kuubalaisrytmit rockiin, eikä Santanan kaltaista sekoitusta ei oltu aiemmin kuultu. Carloksen kitaransoitto, Rolien B3 ja latinorytmit muodostivat yhdessä tunnistettavan Santana-soundin.
Yhtye oli tullessaan levyttämään vielä täysin jamipohjalta toimiva yhtye. Vaikka levy-yhtiön taholta käskettiinkin vähentämään sooloja, suurin osa debyytistä on jamittelua. Selkeä poikkeus on varta vasten sinkuksi yhtyeen ulkopuolelta tuotu Evil Ways, josta tuli hitti. Muuten levy tuntuu olevan yhtä pitkää jamia, jossa Rolie välillä laulaa jotain siansaksaa väliin (esim. Jingo). Levyä kuitenkin kuuntelee mielellään. Perkussiot tuovat musiikkiin mukavasti groovea, ja Carloksen selkästi artikuloiva kitara miellyttää. Musiikki myös hengittää, eli sovitukset ovat sopivan ilmavia. Soundit ovat livemäiset. Perkussiot voisivat välillä erottua paremmin. Kitara taas on selkeäsoundinen.
Santana iski suuren yleisön tietoisuuteen mahtavalla Woodstock-esiintymisellään. Samaan aikaan julkaistu debyytti menestyi hyvin, ensimmäisen kahden vuoden aikana se möi 2 miljoonaa kappaletta. Lisäksi sinkut Evil Ways ja Jingo menestyivät listoilla. Testaa: Waiting


ABRAXAS, 1970

Carlos Santana: Lead guitar and vocals. Gregg Rolie: Keyboard and vocals. Dave Brown: Bass guitar. Mike Shrieve: Drums. Jose Areas: Timbales and Conga. Mike Carabello: Conga.

1.SINGING WINDS, CRYING BEASTS (4:48, Carabello) 2.BLACK MAGIC WOMAN/GYPSY QUEEN (5:17, Green-Szabo) 3.OYE COMO VA (4:17, Puente) 4.INCIDENT AT NESHABUR (4:58, Gianquinto-Santana) 5.SE A CABO (2:49, Areas) 6.MOTHER'S DAUGHTER (4:25, Rolie) 7.SAMBA PA TI (4:46, Santana) 8.HOPE YOU'RE FEELING BETTER (4:10, Rolie) 9.EL NICOYA (1:29, Areas)

Santanan toinen levy on bändin (=Carlos) tunnetuin ja paras levy. Vaikka musiikki pohjautuukin edelleen pitkälti jamitteluun, biisit ovat paljon paremmin sävellettyjä ja sovitettuja kuin debyytillä. Ja coverit toimivat todella hienosti. Oikeastaan jokainen biisi tällä levyllä toimii hienosti levyn alusta loppuun asti. Suurin osa musiikista on edelleen instrumentaalimusiikkia, ja vähäiset laulusäkeet ovat kuin pakollisina lisäkkeinä. Välillä heittäydytään jopa progressiiviseksi (Incident At Neshabur). Levyä leimaavat (kuten kaikkia tuon ajan Santana-levyjä) hienot latinoperkussiot ja Carloksen kitara. Biiseistä groovaavimmat ovat Black Magic Woman (Fleetwood Macin alkuperäinen) ja Oye Como Va. Rolien sävellykset ovat selvästi rokimpaa kamaa, selkeää riffiä säestää Hammond. Ei pidä myöskään unohtaa Carloksen uran täysosumasävellystä, instrumentaali Samba Pa Ti:tä, joka tosin (valitettavasti) tuo nykyisin mieleen kahvimainoksen. Musiikkityylejä on siis latinosta raskaampaan rokkiin, balladeihin, ja jopa jazzprogeen.
Tuotantoon on tällä levyllä paneuduttu jo enemmän. Korviinpistävää on Carloksen todella ylös nostettu kitara. Vaikka panoroinnilla on haettu avaruutta äänikuvaan, ei voida puhua aina kovin kolmiulotteisesta äänikuvasta. Soundeja voi kuitenkin pitää todella hyvinä, jos verrataan muihin tuon aikaisiin levytyksiin.
Abraxas myi yli 4 miljoonaa kappaletta, ja kun sinkut Black Magic Woman ja Samba Pa Ti möivät myös miljoonia, bändillä meni todella lujaa. Tästä seurasivat jatkossa tietenkin tutut ongelmat: huumeet ja henkilövaihdokset. Abraxasilla bändi oli kuitenkin elämänsä kunnossa ja tätä levyä suosittelen kaikille. Hienot biisit, soitto ja vaihtelevat tunnelmat. Testaa: Mother's Daughter


SANTANA, 1971

Jose Chepito Areas: Timbales, Conga, Percussion, Vocals, Drums and Fugelhorn. David Brown: Bass. Michael P.R. Carabello: Conga, Vocals, Percussion and Tambourine. Gregg Rolie: Piano, Organ and Vocals. Carlos Santana: Guitar and Vocals. Neal Schon: Guitar. Michael Shrieve: Drums, Percussion and Vibes.

1.BATUKA (3:35 Rolie/Areas/Brown) 2.NO ONE TO DEPEND ON (5:31 Rolie/Carabello/Escovedo) 3.TABOO (5:34 Areas, Rolie) 4.TOISSAINT L'OVERTURE (5:56 Santana/Rolie/Areas/Brown/Carabello) 5.EVERYBODY'S EVERYTHING (3:31 Santana/Moss/Brown) 6.GUAJIRA (5:41 Brown/Areas/Reves) 7.JUNGLE STRUT (5:20 Ammons) 8.EVERYTHING'S COMING OUR WAY (3:15 Santana) 9.PARA LOS RUMBEROS (2:47 Puente)

Voisi kuvitella, että Santanalla on ollut jonkinmoisia paineita lähtiessään äänittämään kolmatta albumiaan. Kaksi edellistä albumia kun olivat myyneet miljoonia. Kolmannelle albumille oli haalittu lisää soittajia, kakkoskitariksi tuli vain 17-vuotias Neal Schon, ja levytyssessiossa vieraili suuri joukko vierailevia tähtiä, tärkeimpänä perkussionisti Coke Escovado.
Levy lähtee käyntiin vetävästi rytmikkäällä Batukalla ja jatkuu siitä suoraan toiseen sinkkuraitaan, hyvin santanamaiseen No One To Depend Oniin. Ensimmäinen sinkkujulkaisu oli torvilla höystetty, popimpi Everybody's Everything, johon Schon soittaa wah-soolon. Toinen kepeämpi raita on Carloksen laulama Everything's Coming Our Way, jonka laulusuoritus kyllä aiheuttaa pientä myötähäpeää. Kokonaisuutena levyä voi kuitenkin pitää enemmän instrumentaalina, koska vahvimmat hetket (joita on paljon), löytyvät yhteissoitosta. Ja toisin kuin Santanan debyytillä, nyt jamit eivät ajelehdi, vaan kaikki raidat ovat sopivan tiukkoja rypistyksiä.
Kahteen edeltävään levyyn verrattuna tunnelma on synkempi ja tempot ovat korkeammalla. Bändi soittaa innokkaan, välillä jopa maanisen kuuloisesti, ja sehän on hyvä. Toisin kuin joskus, laajempi soittajajoukko saa nyt soundin kuulostamaan tiukemmalta. Aivan kuin perkussionistit yrittäisivät ylittää toisen soiton. Carlos soittaa uransa parhaimpia sooloja, korkealta viiltävä kitara osuu sinne minne sen pitääkin ja Carlokselle ominaiset nopeat yhden nuotin pikkaukset yksinkertaisesti toimivat. Kahdella kitaralla ei runtata komppausta tukkoon. Tyylikkäimmin kahta kitaraa käytetään Jungle Strutissa
Vaikka "III":lla ei ole samanlaisia radiosoittohittejä kuin 'Abraxas':lla, on se ehdottoman suositeltava hankinta, jos Santanan "Woodstock-kokoonpanon" Latinoanglofuusio iskee. Kokoonpano on tiukimmassa vedossa juuri tällä levyllä, jota leimaavat nopeasti ja maukkaasti soivat perkussiot. Nauhalle on saatu myös hyvällä tavalla napattua livesoundilta kuulostava soitto.
"Santana (III)" meni Billboardin ykköseksi, jossa se vietti jopa viisi viikkoa. Tämän kokoonpanon tarina kuitenkin loppui. Rolie ja Schon perustivat seuraavana vuonna Journeyn. Carlos jatkoi levyttämistä samalla nimellä, mutta kokeellisemmissa kuvioissa. Samanlaiseen suosioon Santana nousi vasta 90-luvun lopulla nuorempien kykyjen avittamana. Testaa: No One To Depend On